Usein kysytyt kysymykset viherkatoista

Tähän on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä viherkattoihin liittyen. Otathan yhteyttä Kerabit-neuvontaan, jos et löydä tästä vastausta kysymykseesi.

Mitä hyötyä viherkatoista on?	Viherkatoissa yhdistyvät luovalla tavalla kasvillisuus, luonto ja rakentaminen. Viherkattoja rakennetaan mm. esteettisistä, terveydellisistä tai toiminnallisista syistä. Viherkatot ovat hyvä keino tuoda vihreyttä ja luontoa tiiviisti rakennettuun kaupunkimaisemaan. Viherkatoista on monia hyötyjä, muun muassa: lisää kaupunkiympäristön viihtyvyyttä vähentää katoilta tulevien hulevesien vuotuista määrää noin 50 - 90 % ja viivyttämään tehokkaasti erittäin rankkojenkin sateiden aiheuttamaa virtaamaa, ja siten vähentää hulevesijärjestelmän mitoituskuormitusta suojaa kattorakenteita ja pidentää katon käyttöikää tasaamalla kattopinnan lämpötilavaihteluita ja tarjoamalla UV-suojaa: kesällä viherkaton pintalämpötila voi olla jopa 40 °C alhaisempi kuin perinteisen tumman katon, vähentää energian tarvetta: viilentää kesällä ja eristää lämpöä talvella, vaimentaa ääntä, vaikuttaa myönteisesti kiinteistön ja asuntojen arvoon parantaa kaupunki-ilmaa kasvien muuttaessa hiilidioksidia hapeksi, lisäksi kasvillisuus sitoo ilman epäpuhtauksia ja pölyä, lisää luonnon monimuotoisuutta kaupungeissa houkuttelemalla erilaisia lintu-, perhos- ja hyönteislajeja. Viherkatoilla voidaan palvella useita eri käyttötarkoituksia ja toteuttaa monenlaisia tavoitteita.
Millaisia viherkattoja voi toteuttaa?	Viherkattoja on monia eri tyyppejä: mm. maksaruohokatot, niitty-/ketokatot, heinäkatot luonnonkatot, katto- ja kansipuutarhat. Eri viherkattotyyppejä voi myös yhdistellä, ja viherkatoille on yhdistetty monesti myös oleskelutilaa esimerkiksi terassin tai nurmikon muodossa. Lue lisää kohdasta ”Mitä viherkaton suunnittelussa tulee huomioida?”.
Mitä kerroksia viherkatossa tulee olla?	Viherkatto tarvitsee kantavan alusrakenteen, vedeneristykselle soveltuvan alustan, vedeneristeet ja juurisuojan, salaojittavat ja vettä pidättävät kerrokset, kasvualustan ja kasvillisuuden. Oheisessa havainneanimaatiossa näytetään perusperiaatteet esimerkkitapauksen viherkaton rakenteesta: https://youtu.be/r6XbraubJw0
Voiko viherkaton asentaa suoraan olemassa olevan vesikaton päälle?	Mikäli jo olemassa olevaan rakennuksen katto muutetaan viherkatoksi, tulee erityisesti kantavuudesta varmistua suunnittelijan toimesta tehdyin laskelmin. Lisäksi tulee tarkastella, että soveltuuko katto olosuhteiden, kaltevuuden ynnä muiden ominaisuuksiensa puolesta viherkaton alustaksi. Juurisuojaus on myös tärkeä osa rakennetta, koska esimerkiksi tavanomaiset vedeneristeet eivät ole juurisuojaksi testattuja. Viherkatoilla vedeneristeen päällimmäisenä kerroksena suosittelemme käyttämään Kerabit Juurisuojakermiä.
Miten maksaruohokattoa tulee hoitaa asennuksen jälkeen?	Maksaruohokatto kastellaan hyvin heti asennuksen jälkeen kasvillisuuden juurtumisen varmistamiseksi. Asennusta seuraavien muutamien viikkojen aikana huolehditaan, että kasvualusta pysyy jatkuvasti kosteana. Kasvillisuuden vakiinnuttua kastellaan yleensä vain pitkien kuivien jaksojen aikana. Lisätietoa: https:tuotteet.kerabit.fi/Download/23608/Viherkattotuotteiden asennuksesta 31052021.pdf
Vaatiiko viherkatto kovasti huoltoa, hoitoa taikka kastelua?	Viherkaton huollon tarve vaihtelee valitun viherkattotyypin mukaisesti. Yleisimmin viherkatoilla käytetään maksaruohokasvillisuutta, joka on varsin helppohoitoista. Maksaruohomatoissa olevat kasvilajikkeet ovat sitkeitä ja näin ollen kattoa tarvitsee kastella vain pitkittyneiden kuivien kausien aikana. Liika kastelukaan ei ole hyväksi. Esimerkiksi kattopuutarha puolestaan voi vaatia paljonkin hoitoa, kuten puutarhat yleensäkin. Normaalistikin katto tulee tarkistaa ja huoltaa vähintään 2 kertaa vuodessa ja tämä yleensä on riittävä määrä myös maksaruohokatolle. Katto kannattaa tarkistaa yleensä keväällä sekä tarvittaessa syksyllä. Mikäli katon lähellä on paljon puita, on suositeltavaa tarkastaa katto useammin. Katon teknisten järjestelmien ja vedenpoiston toimivuus varmistetaan sekä katon kriittiset kohdat, kuten ylösnostot ja läpiviennit tarkastetaan. Katolla seisova vesi haitallista kasvillisuudelle. Mahdolliset ei-toivotut lajikkeet kuten puun taimet sekä lehdet ja neulaset poistetaan näiden käyntien yhteydessä katolta. Viherkattoa lannoitetaan tarvittaessa, yleensä keväällä sekä tarvittaessa syksyllä. Huolto-ohjeet ja viherkaton sähköisesti täytettävä huoltokirja löytyvät täältä: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/viherkatot-ja-kannet/viherkaton-huolto
Mitä viherkaton suunnittelussa tulee huomioida?	Tämä on hyvin laaja kysymys, ja viherkaton suunnittelussa on tärkeää tarkastella rakennetta kokonaisuutena, jotta se toimii oikein ja kasvillisuus voi hyvin. ' Ohessa muutamia tärkeimpiä suunnittelussa huomioitavia asioita: Viherkaton käyttötarkoitus ja tyyppi, esim. yhdistetäänkö oleskelutiloja ja mitä niiltä edellytetään Alusrakenne, kuormitukset, kantavuus Kaltevuus Viherkaton kaltevuus on parhaimmillaan 1:20…1:50, minimi 1:80 Jyrkillä kaltevuuksilla huomioitava erityisesti paikallaan pysyvyys ja kosteudenhallintaolosuhteet Olosuhteet ja sijainti (varjoisuus/valoisuus, tuulisuus, kasvuvyöhyke, lämmin/kylmä rakenne jne.) Huollettavuus, turvallisen liikkumisen mahdollistaminen katolle ja katolla Vesipisteen läheisyys Tarvitaanko kastelujärjestelmää Suotautuva vesi voidaan ottaa talteen ja käyttää kasvillisuuden kasteluvedeksi Käännetty rakenne vai tavallinen Vedeneristys ja juurisuojaus Jyrkillä viherkatoilla yleensä VE80 = 2 x TL2 kumibitumikermit Loivilla viherkatoilla yleensä VE80R = 3 x TL 2 kumibitumikermit, VE80 riittää, jos ulkopuolinen vedenpoisto Vedeneristyksen ylin kerros juurisuojakermi Vedenpoisto, sisä- vai ulkopuolinen, vedenpoiston oikea mitoitus, toimivuus ja huollettavuus Sisäpuolinen vedenpoisto: viherkatolle soveltuvat kattokaivot, ympärillä kaivokehikko tai kiveys Ulkopuolinen vedenpoisto: alaräystäällä rei’itetyt reunalistat, räystäspellit ja räystäskourut Salaojitus Läpiviennit Suojakiveykset Paloturvallisuus Vedenpidätyskyky (hulevesi, kasvillisuuden tarve) Kasvualustan valinta Katolle soveltuva kasvillisuus Pensaille ja kookkaille kasveille vedenpoistolla varustetut istutusaltaat Raskaimmat istutukset suunnitellaan kantavien palkkien tai pilareiden päälle jne. Lisätietoa löytyy mm. viherkattojen RT-ohjekorteista (RT 85-11203 Periaatteet, RT 85-11205 Rakenteet sekä RT 85-11204 Kasvillisuus ja kasvualusta). Kattojen vedeneristämisestä annetaan ohjeita RIL 107-2012 ja Toimivat Katot -julkaisuissa sekä RT-ohjekorteissa.
Millaiset vedeneristeet viherkatolla tulee olla?	Jyrkillä viherkatoilla Kattoliitto suosittelee käytettäväksi vedeneristystä VE80, joka tarkoittaa 2 kerrosta TL2 kumibitumikermejä. Loivilla viherkatoilla puolestaan suositellaan käytettäväksi VE80R-vedeneristystä, joka tarkoittaa 3 kerrosta TL 2 kumibitumikermejä. Luokka VE80 riittää, jos katolla on ulkopuolinen vedenpoisto. Vedeneristyksen ylimmäiseksi kerrokseksi suosittelemme aina Kerabit Juurisuojakermiä, joka on myös vedeneristysluokan TL2 vaatimukset täyttävä tuote. Esimerkiksi Juurisuojakermi on hitsaamalla kiinnitettävä ammattikäyttöön tarkoitettu tuote. Hitsaus on tulityötä, joka edellyttää asianmukaista voimassa olevaa tulityökorttia sekä tulityölupaa. Lisätietoa löytyy mm. oheisesta ohjeesta: https:tuotteet.kerabit.fi/Download/23608/Viherkattotuotteiden asennuksesta 31052021.pdf
Tarvitaanko viherkaton reunoille välttämättä suojakiveyksiä?	Viherkatolla reuna-alueet, liittyvien rakenteiden rajapinnat ja läpiviennit on suositeltavaa suojata esimerkiksi suojakiveämällä, yleensä ≥ 500 mm leveydeltä. Nämä ns. suojakaistat ja niissä käytettävä kiveys parantavat viherkaton paloturvallisuutta ja ne suojaavat viherkattoa myös tuulen imu¬kuormaa ja tuulieroosiota vastaan. Kiveys soveltuu viherkatoille silloin, kun katto on riittävän loiva. Ohuissa ja keveissä viherkattorakenteissa kiveys limitetään ≥ 150 mm viherkaton muiden rakennekerrosten päälle, jolloin se suojaa rakennetta reuna-alueilla tuulen imukuormaa ja kasvillisuutta tuulieroosiota vastaan. Lisätietoa RT-ohjekortissa RT 85-11205 Rakenteet.
Miten viherkaton räystäät kannattaa toteuttaa (maksaruohokatto, ulkopuolinen vedenpoisto)?	Viherkaton räystäslistat ja -pellit ovat tärkeä osa toimivan ja hyvältä näyttävän viherkaton kokonaisratkaisua. Kerabit-tuotevalikoimaan kuuluu kolme erilaista tuotetta: alaräystäille Viherkaton räystäspelti (tippapelti) ja Viherkaton rei’itetty reunalista sekä pääty-/yläräystäille Viherkaton päätyräystäslista. Kerabit viherkaton listat ovat valmistettu haponkestävästä teräksestä, joka kestää hyvin viherkaton rasitukset. Ne ovat mitoitettu maksaruohokatoille ja niiden suunnittelussa on huomioitu liittäminen vedeneristeisiin; laipat ovat 150 mm levyiset. Alaräystäällä laippojen väliin suositellaan asennettavaksi vesitiiveyttä parantava, molemmin puolin hitsattava Kerabit 4000 UT Hitsi-kaista. Valmiita listoja käyttämällä päätyräystäillä ei tarvita viistettyjä puurimoja tai jälkikäteen erikseen mitoitettavia ja asennettavia pellityksiä. Haluttaessa päätyräystäslistan päälle voidaan teettää värillinen peitelista, mikäli haponkestävä lista ei istu rakennuksen ulkonäköön. Lisätietoa: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/viherkatot-ja-kannet/viherkattotuotteet/viherkaton-tarvikkeet Esimerkki alaräystään toteutuksesta: https://tuotteet.kerabit.fi/Download/25136/YP-DET156_Maksaruohokatto_katosrakenteet_multa_alaräystäs.pdf Esimerkki päätyräystäästä: https://tuotteet.kerabit.fi/Download/25137/YP-DET157_Maksaruohokatto_katosrakenteet_multa_päätyräystäs.pdf
Vaikuttaako viherkatto ympäristösertifikaattiin?	Esimerkiksi toimitilarakentamisessa hankkeelle voidaan edellyttää ympäristösertifikaattia kuten esimerkiksi LEED, BREEAM tai PromisE. Sertifikaateissa viherkatto ja hulevesien huomioiminen voivat vaikuttaa laatupisteisiin esimerkiksi vähentämällä käytönaikaisen energian tarvetta ja sitä kautta muodostuvaa ympäristökuormitusta.
Voiko viherkatolle yhdistää aurinkopaneeleita?	Viherkatto on hyvin mahdollista yhdistää aurinkopaneelien kanssa. Viherkatto viilentää katon pintaa, joka parantaa aurinkopaneelien tehoa. Valikoimassamme oleva loiville katoille tarkoitettu Kerabit Aurinkokatto ei nouse koholle kattopinnasta vaan kiinnitetään suoraan kattopintaan. Ohutkalvopaneelien sijoittelun suunnittelussa tulee huomioida, että viherkatto-osuuksilta tulee olla erillinen vedenpoisto niin, ettei aurinkokaton päälle pääse viherosalta valumaan mahdollisesti multaista vettä. Ohutkalvopaneeliratkaisusta ei tule katolle merkittävää lisäpainoa. Lisätietoa oheisessa videossa: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/katot/aurinkokatto Toinen vaihtoehto on perinteiset piipaneelit, jotka nostetaan kattopinnasta ylemmäs. Kehittämällämme kiinnitysjärjestelmällä jalkaosat kiinnitetään kermin pintaan vesitiiviisti. Katosta koholle nousevienkaan paneelien alle ei viherkattoa välttämättä kannata asentaa, koska kasvillisuus tarvitsee valoa ja vettä, ja kasvillisuuden päällä olevat paneelit voisivat niitä estää. Muilta osin samalla katolla olevat aurinkopaneelit eivät vaikuta viherkaton käyttöikään. Urakointimme kautta saa koko paketin asennettuna, sekä viherkaton että aurinkokatonkin.
Voiko viherkaton asentaa itse?	Suosittelemme viherkaton asennusta ammattilaisen toteuttamana koska niissä tarvittavien vedeneristeiden ja juurisuojan kiinnittäminen on tulityötä. Vedeneristäminen on aina ammattilaisen työtä. Viherkaton toimivuuden varmistat parhaiten valitsemalla koko paketin kokonaisratkaisuna, asennettuna kaikkine työvaiheineen ammattitaitoisen urakoitsijan toteuttamana. Näin vältytään esimerkiksi vedeneristeen päällä ylimääräiseltä liikkumiselta, jolloin myös vedeneristystakuu on voimassa. Urakoitsijoita löydät täältä: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/urakoitsijahaku
Mikä on maksaruohomaton minimitilausmäärä?	Sempergreen-maksaruohomaton minimitilausmäärä 50 m², VegTech maksaruohomaton 20 m².
Soveltuuko viherkatto myös kaupunkiympäristöön?	“Betoniviidakossa" viherkatto pääsee oikeuksiin elävöittäen ympäristöä kaiken harmauden keskellä. Esimerkiksi taloyhtiöiden sisäpihalla olevat viherkattoiset pyörä-, jäte- ym. katokset voivat tuoda viihtyisyyttä. Myös hulevesien hallintaan viherkatto on loistava apu. Nykyään myös maan alle sijoitettavien parkkitilojen katot ovat usein viherkattoja. Näitä ei välttämättä tule edes miellettyä viherkatoiksi.
Onko viherkatto kallis / paljonko on neliöhinta?	Hinnoittelu tapahtuu aina tapauskohtaisesti, joten yleishintaa on vaikeaa antaa. Viherkaton hintaan vaikuttaa moni asia, mm. katon sijainti, rakenteet ja koko, joten suosittelemme kysymään tarjousta urakoitsijalta. Urakoitsijoita löydät täältä: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/urakoitsijahaku Perustamiskustannuksiltaan viherkatto on useimpia tavallisia kasvittomia kattoja hintavampi, koska siinä on useampia kerroksiakin. Arvioinnissa kannattaa huomioida myös se, että viherkaton alla esimerkiksi katon vedeneristeet ovat suojassa auringon UV-säteilyltä ja teräviltä lämmönvaihteluilta, joten se osaltaan tekee viherkatoista usein pidempi-ikäisiä tavallisiin kattoihin verrattuna.
Pitääkö viherkatto oikeasti vettä?	Kasvillisuus ei vaikuta rakenteen vedenpitävyyteen, kunhan rakenne on vedeneristetty ja suojattu juurilta ohjeiden mukaisesti. Vedeneristeet viherkatolla ovat hyvin suojassa esimerkiksi säärasituksilta, joten voisi todeta sen olevan yksi pitkäikäisimmistä kateratkaisuista.
Miten paljon viherkatto painaa?	Viherkaton tyyppi, erityisesti valitun kasvillisuuden edellyttämä kasvualustakerros vaikuttaa huomattavasti viherkaton painoon, samoin muut valitut rakenteet. Kevyimmän maksaruohoratkaisun katolle tuoma lisäpaino on noin 50 kg/m² luokkaa, multakerroksella varustetun karkeasti noin 100 kg/m² luokkaa, multakerroksen paksuudesta ja painosta riippuen. Kattopuutarhoissa voi kasvualustakerroksen paksuus olla jopa metrin luokkaa, joten alusrakenteiden kuormitusvaatimus on moninkertainen verrattuna ns. kevyempiin viherkattoratkaisuihin.
Kestääkö viherkatto Suomen olosuhteet?	Suomessa olosuhteet ovat melkoisen vaativat viherkatolle, verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan leudompiin olosuhteisiin. Maan tai vaikkapa kaupungin sisälläkin olosuhteet voivat vaihdella voimakkaasti. Viherkaton kasvillisuuden valintaan sekä rakenteeseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkkinä valikoimastamme löytyy kaksi erilaista perusratkaisua maksaruohokatoille. Kevyempää maksaruoho-sammalkattoratkaisua suositellaan ainoastaan kasvuvyöhykkeille 1-2. Kun maksaruohomaton alle lisätään kasvualustakerros, tuo se kestävyyttä mm. kosteus- ja ravinnetasapainon osalta. Maksaruohomatoissa käytetään useita eri lajikkeita, joilla kestävyyttä parannetaan. Esimerkiksi paahteisemmalla paikalla viihtyvät kasvit valtaavat tilaa heikommin paahdetta kestäviltä.
Onko viherkatto paloturvallinen?	Suomessa katteen on yleensä oltava luokkaa BROOF(t2) ja kate on rakennettava siten, ettei mahdollinen palo leviä vaaraa aiheuttavalla tavalla katteessa eikä sen alustassa. Lisäksi suuret kattopinnat on jaettava enintään 2400 m² osiin, jos alusta on luokkaa A2, s1, d0 heikompi. Luokkaan BROOF(t2) kuulumaton kate voidaan sallia, mikäli tästä ei aiheudu aluepalon vaaraa. Mikäli on tarkoitus käyttää paloluokittelemattomia viherratkaisuja, tulee paikallisia paloviranomaisia konsultoida ennen viherkattohankkeiden toteuttamista. Olemme testauttaneet VTT:llä kolme erilaista viherkattorakennetta, jotka kaikki saivat luokituksen B_ROOF(t2). Lisätietoa RT-ohjekortissa RT 85-11205 Rakenteet.
Voidaanko kierrätysmateriaaleja hyödyntää viherkatoilla?	Viherkatoilla voidaan joissain tapauksissa suodatinkankaan asemesta käyttää Sempergreen Huopamattoa tai Veg Tech VT-Filt -huopamattoa, jotka ovat valmistettu kierrätyskuiduista. Myös kasvualustoissa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja.
Soveltuuko tavallinen puutarhamulta viherkatolle?	Tavallinen puutarhamulta ei yleensä sovellu viherkatolle, vaan tulee käyttää katolle ja valitulle kasvillisuudelle soveltuvaa kasvualustaa. Esimerkiksi Kekkilällä on valikoimassa katoille kehitettyä maksaruohokattomultaa ja kattopuutarhamultaa, www.kekkila.fi. Lisätietoa kasvualustoista RT-ohjekortissa RT 85-11204 Kasvillisuus ja kasvualusta.
Pitääkö viherkatolta poistaa lunta?	Normaaliolosuhteissa lumen luonti katoilta on tarpeetonta, ellei lumen putoamisen pelätä aiheuttavan vaaratilanteita. Hyvin runsaslumisina ja kosteina talvina tulee katon lumiolosuhteita seurata. Mikäli lunta joudutaan poistamaan, on oikea työväline muovinen lapio tai lumikola, ei missään tapauksessa teräslapio. Lumi poistetaan kerroksittain ja katolle jätetään vähintään 15 cm lunta suojakerrokseksi, jottei kasvillisuutta tai vesikatetta vaurioiteta. Lumi myös antaa osaltaan suojaa pakkasta vastaan. Lisätietoa löytyy viherkaton huoltokirjasta: https://tuotteet.kerabit.fi/tuotteet/viherkatot-ja-kannet/viherkaton-huolto
Voidaanko viherkaton avulla tukea luonnon monimuotoisuutta?	Kyllä, viherkattojen avulla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi rakentamalla uusia elinympäristöjä eläin- ja kasvilajeille. Suunnittelussa tulee huomioida mm. tavoitelajit (kasvit, hyönteiset, linnut) ja -ekosysteemit, kasvualustat, valo-olosuhteet ja pesäpaikat.
Kuinka pitkä viherkaton käyttöikä on?	Viherkaton käyttöikään vaikuttavat monet seikat. Käyttöikä muodostuu usean eri rakennekerroksen oikeaoppisesta toteutuksesta: oikein mitoitetut alusrakenteet, laadukas ja oikein tehty vedeneristys sekä juurisuojaus, riittävä salaojitus, sopiva kasvualusta ja rakennuspaikalle sekä edellä mainittuihin asioihin soveltuva kattokasvillisuus. Viherkaton vedeneriste on suojassa auringon UV-säteilyltä ja voimakkailta lämpötilanvaihteluilta ja tämä jatkaa sen käyttöikää huomattavasti, kunhan viherkatto on muuten oikein suunniteltu, toteutettu ja huollettu.